null Selvitys: Inarin- ja koltansaamen osaajista suuri puute sote-palveluissa

Selvitys: Inarin- ja koltansaamen osaajista suuri puute sote-palveluissa

Monisote-hankkeen logot: Lapin yliopisto, Poske, Lapin AMK, ELY-keskus sekä Euroopan sosiaalirahaston hankelogot

Tiedote: Lapin yliopisto ja Saamelaiskäräjät

Voit lukea tiedotteen myös pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi (linkit aukeavat uuteen välilehteen Sharepoint-alustalle).

kuvituskuva, saamelaisten kansalllispuvutSaamen kielten ja kulttuurin osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa kartoitettiin henkilöstölle kohdistetun kyselytutkimuksen avulla. Selvityksen perusteella erityisesti inarin- ja koltansaamen osaajia tarvitaan kiireesti lisää.

Selvityksessä tarkasteltiin Suomessa puhuttujen saamen kielten osaamistasoa ja työkäyttöä sekä työntekijöiden saamelaiskulttuurista osaamista sote-palveluissa. Nykytilan arvioinnin ohella kartoitettiin lisäkoulutustarpeita.

– Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisiin ja lähitulevaisuuden työelämähaasteisiin voitaisiin varautua ja vastata entistä paremmin, Lydia Heikkilä kuvailee.
Kysely kohdistettiin sote-alan henkilöstölle, joka työskenteli saamelaisten parissa saamelaisten kotiseutualueella, Lapin hyvinvointialueella ja muualla Suomessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 84 henkilöstöön kuuluvaa.

Heikkilän mukaan tulokset antavat varsin karun kuvan saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden tilanteesta Suomessa. Vastaajista noin neljäsosalla oli työkielentasoinen saamen kielen taito. Työkielitaidon osalta selvästi paras tilanne oli pohjoissaamessa. Inarinsaamea suullisena työkielenään pystyi käyttämään vain yksi vastaaja, koltansaamea ei kukaan.

– Kiinnostavaa saamenkielisten palvelujen edistämisen näkökulmasta on, että kun mukaan lasketaan myös passiivisen ja arkikielen tasoisen kielitaidon omaavat, määrä nousee hieman yli puoleen vastaajista. Heidän kielitaitoaan vahvistamalla voitaisiin suhteellisen kevyin toimin kaksinkertaistaa työkielenään pohjoissaamea taitavan ammattihenkilöstön määrä ja moninkertaistaa inarinsaamen kieltä taitavien määrä.

Tärkein syy, miksi työntekijät eivät käyttäneet saamen kieliä työssään, oli ammatillisen kielitaidon riittämättömyys. Kielen osaamistason ohella kielen käytön aktiivisuuteen vaikuttivat muut tekijät, kuten työpaikan kieli-ilmapiirin kannustavuus sekä kielen käytön luontevuus.

Selvityksen perusteella saamen kielten käyttö työkielenä näyttäisi edellyttävän laaja-alaisempia muutoksia myös palveluorganisaatioiden rakenteissa ja toimintatavoissa, kuten esimerkiksi työnjaossa ja asiakasohjauksessa. Lisäksi opetukseen tulisi ottaa uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan paremmin käsitellä saamen kielten menettämiseen sekä takaisin ottamiseen mahdollisesti liittyviä arkoja ja ylisukupolvisia, yksilöllisen ja yhteisöllisen tason traumoja.

Asiakastyössä tarvitaan kulttuurisia vuorovaikutustaitoja

Saamelaiskulttuurisen osaamisen tarve on varsin uusi näkökulma sote-palveluissa. Kyse on ensisijaisesti asiakastyöstä ja siinä tarvittavista kulttuurisista vuorovaikutustaidoista sekä kulttuurisesta taustaymmärryksestä.

– Saamelaiskulttuurista osaamista ei ollut tyypillisesti saatu sote-alan ammatillisen koulutuksen yhteydessä, vaan vastaajat kokivat saaneensa sen ensisijaisesti oman asemansa ja suku- sekä muiden henkilökohtaisten ja yhteisön verkostojen kautta.

Heikkilän mukaan saamenkielisten ja kulttuurin mukaisten palveluiden saatavuutta ja laatua on tarpeen parantaa panostamalla sekä sote-alan ammatillisen peruskoulutuksen sisältöihin että ammatissa toimivan henkilöstön täydentävään koulutukseen. Saamen kielten osaamistason kohottamiseksi olisi kiinnitettävä huomiota saamen kielten koulutuspolkujen yhtenäisyyteen ja eheyteen sote-alalla.

– Kieliopintojen lisäksi on tarvetta lisäkoulutukseen ensisijaisesti saamelaiskulttuurin mukaisista asiakas- ja hoitotyömenetelmistä, saamelaisista vuorovaikutustaidoista sekä kulttuurisista psykososiaalisen tuen tarpeista ja menetelmistä.

MoniSoTe-hanke

Kysely toteutettiin osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamaa ESR-rahoitteista Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (MoniSoTe) -hanketta (2020–2022).

Julkaisun tiedot

Heikkilä, Lydia (2023) Saamen kielten ja kulttuurin osaaminen sote-alalla: Saamenkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisen osaamisen tilanne ja koulutustarpeet

Julkaisun pysyvä osoite löytyy tämän linkin kautta: linkki julkaisuun (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Lisätietoja

YTT Lydia Heikkilä
lydia.heikkila(at)gmail.com
p. +358 40 594 0559

Riitta Lehtola-Kosonen
Suunnittelija, Posken saamelaisyksikkö
riitta.lehtola-kosonen(at)samediggi.fi
p. +358 10 839 3158