Toimeentulotuki on tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Laskurin avulla voit arvioida mahdollisuutesi saada perustoimeentulotukea. Huomaa kuitenkin, että tämä ei ole toimeentulotukipäätös. Varsinainen päätös voi poiketa laskurilla saamastasi tuloksesta.
Lomaketta täyttäessäsi voit jättää tyhjiksi sellaiset kohdat, jotka eivät koske sinua.
Oikeus saada toimeentulotukea syntyy vasta silloin, kun henkilö ei voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan tai toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla eikä elättää itseään muilla tuloillaan tai varoillaan, häneen nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Koska toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, selvitetään aina ennen tuen myöntämistä henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulonlähteistä, ensisijaisesti työ- ja yrittäjätuloista.
Ensin lasketaan yhteen henkilön/perheen käytettävissä olevat tulot ja varat. Näistä tuloista vähennetään henkilön/perheen perustoimeentuloon kuten ravintoon ja muihin jokapäiväisiin menoihin tarkoitettu summa (toimeentulotuen perusosa) ja muut tukeen oikeuttavat menot. Jos tulot ja varat ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot, henkilöllä/perheellä on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki määrätään yleensä kuukaudelta.
Perusosan suuruus vaihtelee perheen koon ja huollettavien lasten iän mukaan.
Toimeentulotuen perusosa 1.1.2020 alkaen:
Perusosa
euroa/kk
euroa/päivä
Yksin asuva
502,21
16,74
Yksinhuoltaja
572,52
19,08
Avio- ja avopuolisot tai yhdessä asuvat sisarukset tai yhteistaloudessa asuvat samaa sukupuolta olevat
426,88
14,23
18 vuotta täyttänyt vanhempansa luona asuva henkilö
366,61
12,22
10–17-vuotias 1. lapsi
351,55
11,72
10–17-vuotias 2. lapsi
326,44
10,88
10–17-vuotias 3. lapsi jne.
301,33
10,04
Alle 10-vuotias 1. lapsi
316,39
10,55
Alle 10-vuotias 2. lapsi
291,28
9,71
Alle 10-vuotias 3. lapsi jne.
266,17
8,87
Perusosan suorittamisesta alennettuna (20-40%) säädetään toimeentulotukilain 10 §:ssä. Pykälä koskee työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymistä, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisen aktivointisuunnitelman laatimiseen tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta kieltäytymistä sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkoittaman yhteistyövelvollisuuden laiminlyöntiä. Työvoimaviranomaisilta saadut tiedot sekä työttömyysturvaa koskevat ratkaisut otetaan huomioon toimeentulotuen perusosan alentamista harkittaessa. Toimeentulotuen hakija on velvollinen ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Huomioon otettavat tulot ovat nettotuloja.
Tuloina ei kuitenkaan huomioida
vähäisiä ansiotuloja, enintään 50 euroa/henkilö. Vähäisen ansiotulon määrä vähennetään tulosta, jos ansiotuloja on enintään 550 euroa/kk
jos hakijan tai hänen perheenjäsenensä ansiotulo on enintään 550 euroa/kk, ansiotulosta vähennetään ensin 50 euroa. Tämän jälkeen rekisteröidystä määrästä vähennetään ansiotulovähennys, 20 %, enintään 150 euroa.
vähäisiä avustuksia, esim. isovanhemmalta saatu raha (yksin asuvalta enintään 50 euroa tai perheeltä enintään 100 euroa). Jos saatujen avustusten yhteismäärä ylittää 50 tai 100 euroa, tulona huomioidaan vain ylimenevä osa
alle 18-vuotiaan säännöllisiä ja vähäistä suurempia tuloja siltä osin, kuin ne ovat hänen oman perusosaansa ja muita hänelle merkittyjä perusmenoja suuremmat
äitiysavustusta
vammaisetuuksia (alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki)
kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksia annetun lain mukaisia ylläpitokorvauksia
työttömyysturvalaissa ja julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetussa laissa tarkoitettuja kulukorvauksia
kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta maksettavaa kulukorvausta tai sen sijasta maksettavaa toimintarahaa ja korvausta kuntouttavaan työtoimintaan tehdystä matkasta
työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotusosaa
ansiosidonnaisen päivärahan korotetun ansio-osan ja ansio-osan erotusta
sellaista tuloa, joka saadaan korvauksena tai tulona etuudesta, jonka aiheuttamia menoja ei myöskään huomioida.
Varoiksi lasketaan hakijan ja tämän perheenjäsenten käytettävissä olevat varat. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Varoina ei kuitenkaan huomioida hakijan tai hänen perheensä käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä eikä perheen alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen omat elinkustannuksensa.
Laskuri vähentää automaattisesti 20%, kuitenkin enintään 150€ sekä hakijan että puolison ansiotuloista. Esimerkki; jos palkka on 1000e/kk, siitä 20% on 200 e, mutta kuitenkin 150 e vähennetään. Jos palkka on 500 e/kk, siitä 20% on 100e, kuitenkin 150 euroa vähennetään.
Menoiksi toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan perusosalla katettavat menot ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot.
Perusosa kattaa seuraavat menot:
ruoka
henkilökohtaiseen ja kodin puhtauteen liittyvät menot
paikallisliikennemaksut (taajama- ja seutulippu)
puhelimen käyttömenot, sanomalehden tilaus, internetin käyttökulut ym. informaatiomenot
vaate- ja jalkinemenot
harrastus- ja virkistysmenot
ilman lääkärin määräystä hankitut lääkkeet, hoitotarvikemenot sekä muuhun kuin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet
muut jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvät menot
Perusosan lisäksi otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon seuraavat menot:
kohtuulliset asumismenot *
kohtuulliset sähkö-, vesi- ja kotivakuutuslaskut *
julkisen terveydenhuollon poliklinikka- ja sairaalamaksut
julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet
julkisen terveydenhuollon hammashuollon maksut
lasten päivähoito- ja iltapäiväkerhomaksut *
* Menojen tarpeellisuuden arvioinnissa sovelletaan kohtuusharkintaa. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista hintatasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla.
* Terveydenhuoltomenoja (julkiset) ovat muun muassa lääkekulut, poliklinikka- ja vuodeosastomaksut, hammashoidosta ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset sekä vastaavat muut henkilön tarpeellisesta terveyden- ja sairaudenhoidosta aiheutuneet menot tarpeellisen suuruisina. Lisäksi edellytetään, että hoito tai lääke on asiakkaalle tarpeellinen.
* Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Päivähoitomaksun alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden.
Muita erityisestä tarpeesta tai olosuhteista johtuvia menoja voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena. Tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella.
